in my eyes: to-päiväkirja

TO1VKO

Ensimmäinen viikko pian takana työssäoppimispaikassani. Teen lauantaitkin töitä, että lähden viikko aikasemmin töistäni pois kun pitäisi. Saan pitää lomaa kauemmin. Mielestäni se on sen arvoista, koska tarvitsen myös paljon lomaa koulun ja muun ohella. Ja ajattelin omistaa sen viikon loman vain itselleni ja sen jälkeen alkaisi minun joulun viettoni 20pvstä lähtien.

Olen työssäoppimispaikassani tehnyt monenlaisia asioita,vähän samanlaisia kuin KappAhlissäkin. Purkanut tavaroita, enimmäkseen tietenkin niitä tavaroita mitä on jo paikoillaan, koska minullahan ei ole osaa eikä arpaa minne ne laittaisi. Olen myös hälyttänyt takkeja, merkinnyt hintoja, järjestäyt paikkoja, henkaroinut, siivonnut, laittanut hyllyn päätyjä sekä tehnyt ykköspöydän yhdelle osastolle.

Olen myös paljon auttanut asiakkaita työssäoppimispaikallani. Aluksi kuin tulin tänne niin suoraan sanotusti pelotti valtavan paljon, että miten minä olisin asiakkaiden kanssa täällä ja mitä sanoisin, koska tietenkin kaikissa paikoissa on erijutut; mennäänkö heti kysymään apua, vai odotetaanko että hän, asiakas itse tulee puhumaan.

Nyt kun ajattelen, oli turha pelä'tä tietenkään en näissä viidessä viikossa tule oppimaan missä siellä isossa kaupassa on sokeri ja missä patterit, mutta voin aina lähteä asiakkaan kanssa katsomaan, missä ne mahtaisivat olla. Se ei ole niin helppoa kuin kuvittelin joskus, mutta se kun onnistun siinä, että löydän nämä asiakkaan haluamat tavarat tms, niin se saa minut tuntemaan että olen onnistunut siinnä ja hyvin. Se saa minut ottamaan riskejä ja saa minut iloiseksi kun nään että asiakaskin on.

Myös se tekee minulle hyvän olon kun vaan kävelen siellä ja hymyilen asiakkaille ja he hymyilevät takaisin. Alukse kyllä tuntui siltä, että minun naamassani oli jotain tai näytin tyhmältä tai hampaissani oli jtn likaa että he nauroivat sen takia, mutta kun joka päivä he tekevät niin, taidan jo luulla että minussa ei ole mitään vikaa, etten näytä tyhmältä vaan he hymyilet takaisin koska heille hymyillään.

Tykkään olla asiakkaiden kanssa tekemisissä ja se tekee minut iloiseksi.

Työssäoppimispaikassani on vain muutama huonopuoli, useasti kun on hiljaista siellä ei ole mitään muuta tekemistä kuin järjestää nämä samat asiat kokojärjestykseen ja oikeille paikoille, mitkä olen jo kymmeniä kertoja järjestänyt ja se kun teen tätä, tuntuu kuin minutti olisi kuusi tuntia.

Juttelin asiasta niin ehkä on mahdollista, että pääsen jotkin päivät oppimaan toisten osastojen asioita, ja pääsen opettelemaan miten viikataan kylpytakki ja miten laitetaan tietyt tuotteet paikalleen ja mitkä ovat oheistuotteita ja näin edespäin. Pääsen myös tekemään ykköspöytiä, ilman muiden ohjeita ja pääsen kokeilemaan uusia asioita ja opettelemaan uusia asioita.

Ajattelin alussa kaiken hirveän negatiiviseksi, mutta onneksi annoin sen positiivisuuden tulla, koska se on oikeasti mahtava tunne kun saa nauttia siitä mitä tekee.

Odotan innolla to-paikkani uusia asioita ja odotan innolla mitä kaikkea vielä voinkaan sieltä oppia, koska on vielä neljä viikkoa edessä minun työssäoppimista.

Vaikka minulla on viikossa vain yksi päivä vapaata ja teen 7 tunnin pätkiä ja lauantaisin kuusi tuntia, toivon että siitä tulee hauskaa. Ja toivon, että tulen pitämään tästä vielä enemmän kun pidän nyt.

Ja kaikkihan tietävät missä olen työssäoppimassa.

TO2VKO

Toinen viikkoni työssäoppimassa on jo ohi. Tämä viikko sujui paremmin kuin ensimmäinen, mutta niinhän se aina oikeastaan onkin. Tällä viikolla sain tehdä itse paljon enemmän kun ensimmäisellä. Tein tällä viikolla hyllylaivan alkuosan sekä sovelsin loppuosan vanhoista vaatteista vain siten, että kaikki hyllylaivan vanhatkin vaatteet olisivat vielä hyllyssä. Tämä oli erittäin vaikeaa, koska olen ihminen, jolla on yksi tyyli ja joka pitää tietynlaisista asioista, ja nämä jotka eivät kuulu pitämiini asioihin eivät koskaan näytä silmässäni hyvältä. Joten nämä "ei munun mieleeni" olevat ruskeanvihreät paidat sekä samettihousut eivät olisi kuuluneet minun hyllylaivaani, jos olisi ollut muita mahdollisuuksia näiden tilalle.

Tällä viikolla tein tietenkin samoja asioita kun ensimmäisellä viikolla ja sen lisäksi vielä paljon kaikkea. Viikolla alensin tuotteita, hinnoittelin enimmäkseen sukkia, järjestin miesten sukkahyllyn, henkaroisin, purkasin kuormaa, oppisin käyttämään pumppukärryä kohtalaisen hyvin. Ja tämä tarkoittaa sitä, että en vedellyt kärryjen mukana enään myymälän hyllyjä tai kaatanut koko kärryn lastia. Onhan sekin jo iso askel parempaan. Viikolla myös tein monta hyllyn päätyä, tein alennushyllyt, laitoin massakoreihin uusia tavaroita, sekä laitoin paikoilleen uusia kuormasta tulleita vaatteita.

Pidin tästä viikosta, koska pääsin vihdoin irroutautumaan miesten puolesta ja menemään/tekemään muille osastoille asioita ja tehtäviä. Sekä sen takia, että sain tehdä asioita enemmän, esimeksiksi purkaa yksin m.vaate-kuorman, ja siinnä oli koko 7 tunniksi, sinä päivänä hommaa. Ja se oli ihana päivä. Koska en kertaakaan miettinyt "kolme tuntia, niin pääsen" tai "jos teen tän 20 minuutissa, niin minulle jää semmoset 5tuntia ja 7minuuttia siivota myymälää". Tämä oli ainoa päivä kun aika kului niin nopeasti, ja tekisin tämän uudestaa ihan koska vaan, vaikka kuinka uuvuttavaa olisi.

Ensimmäinen lauantai tuntui kun olisi kestänyt 5 viikkoa, ainoa asia minkä tein; siivosin myymälää. Tämän viikon lauantai sujui paljon paremmin, tunnit kuluivat todella nopeasti kun oli työtäkin. Myös asiakkaita riitti. Tämän viikon huipennus oli kun vanha rouva tuli minulle sanomaan; " Voisitko ehdottaa minulle jotakin talvea varten" Menin heti lukkoon, että pitäisikö minun muka keksiä päästäni jotain ja myydä se hänelle. Hetken aikaa mietin ja katseeni meni pikkuisen lattiaan päin, että näin tämän vanhan rouvan kengät. Heti lähdimme sitten kiitämään kenkä osastoa kohti, koska eihän sandaaleilla koko talvea pärjää. Kyselin häneltä, että millaisista kengistä hän pitäisi ja ainoa mitä hän toisti oli että hänellä on turvonneet jalat. Hetken mietittyä ehdotin rouvalle reinoja, ja tämä rouva halusi heti kokeilla ja lähtiki niiden kanssa jopa kassalle. No loppu peleissä, ei se niin hyvin mennyt, koska jouduin toki soittamaan vartijoillekkin, että katsoo tätä vanhusta koska osto kengät jalassa hän kassalle lähti, että maksaa nämä myös.

Viikko kului todella nopeasti ja oli myös todella rattosa viikko.

TO3VKO

Kolmas viikko jo ohi, enään kaksi jäljellä. Aika on mennyt niin nopeasti. Tämä viikko sujui samanlaisesti kuin muutkin viikot, puskasin kuormia, viikkasin, siivosin ja muuta. Tein myös joulupöydän minkä aiheena oli ´joululahja ideoita´, se ei mennyt hyvin. Oikeasti. Tein pari päätyä tällä viikolla ja myös laitoin viimevuotisia talvikamoja takaiusin myyntiin sekä tein laskelmia ja otin vastaan lähetyksiä ja tarkistin saldoja.

Oli kivaa viikko taas. Sain enemmän olla muillakin osastoillla, ja tehdä kaikennäköistä uutta. Tutustuin myös ihmisiin työpaikallani enemmän, ja viihdyn siellä tosiasiassa aivan mainiosti! Joskus tylsinä päivinä ei ole kyllä mitään tekemistä ja silloin hermot palaa ja pahasti, mutta päivän jälkeen ajattelen vain että ei ollut edes paha, silti oli kivaa ja silti viihdyin ja tein kaikennäköistä.

Tällä viikolla tein ensimmäiset lisämyynnitkin, myin yhdelle vanhalle miehelle samanlainen pyjaman kun hän oli ostamassa vain kylpytakkia. Myin myös yhdelle naiselle kaulahuivin mikä oli samankaltainen kun hänen pipo mitä hän oli ostamassa.

Lisämyynti oli alussa kauhean pelottava asia. Olin ihan kauhuissani aluksi kun kuulin että näin pitäisi tehdä mutta hyvin se loppujen lopuksi meni.

Minulla ei kauhean paljoon ole kerrottavaa tästä viikosta, en edes muista paljoon koska tämä viikko meni niin älyttömän nopeasti.

Kun minun työt loppuvat, eli kahden viikon päästä, niin alan laittamaan tänne blogiin kuvia töistä, mitä olen tehnyt ja laitan myös yrityksestä tietoa. En millään jaksa käyttää yhtä vapaa päivääni viikossa siihen että teensen tänne nyt. Ei tosiasiassa kiinnosta yhtään.

Enkä töiden ohella illalla ehdi olemaan koneella koska vaikka minulla on vain seitsemän tunnin työpäivät niin on minulla muutakin elämää kun vain koulu. Koska nämä työtkin ovat koulua. En vedä mitään 40h viikossa koulua, juttua. Minä en viittä tuntia istu viikossa ja kirjoita blogiin mitä teen työpaikallani. Mielestäni yksi postaus viikossa on hyvä, ja siinnä kerron mitä olen tehnyt ja mitä tulen tekemään ja mistä olen pitänyt.

TO4VKO

Neljäs viikko sujui loistavasti. Asiakkaiden kanssa sujuu aina päivä päivästä vielä paremmin ja sujuvammin, eikä pelota muuten yhtään. Alussa jänniti aina kun asiakas tuli kysymään jotakin, koska jos hän kyselisi farkuista , en tiedä niistä vielä mitään. Pelotti niin paljon että asiakas kyselisi jostain mitä en tiedä, etä menisin aivan sanattomaksi ja yrittäisin vaan tehdä jotain mistä ei ole tietoakaan. Mutta tajusin jo ensimmäisen parin päivän jälkeen, että he ovat aivan samassa jamassa minun kanssani, eivät nekään tiedä, siksi ne minulta kysyvät. Vaikeissa asioissa voin kääntyä ohjaajani puoleen ja muissa voin ottaa asiakkaan kanssa kahdestaan selvää. Helppoa se.

Tällä viikolla en edes missään asiassa tarvinnut enään apua asiakkaiden kanssa, En missään, koska otin selvää farkuista, otin selvää jokasen mistä en tiedä miten koot menee, ja otin selvää millaisia farkkuja on, minkä tyylisiä, mallisia, värisiä, millainen kangas, tarttuuko siihen kaikki karvat vai ei. Ja olen hirveän ylpeä, että tein sen, koska alussa ajattelin että teen sen jos on pakko, mutta kun tein sen koska minua kiinnosti asia, kiinnosti tietää millaisia oikeasti niitä on.

Tällä viikolla minä myös olin tekemässä Jutan kanssa kaksi näyteikkunaa, jotka olivat harjoitusta taitajakisoihin minne me menemme tammikuussa. Näyteikkunat olivat meille hyvää treeniä ja todellisuutta, miten me saadaaan orkeutta, ja miten näkyvyyttä, valoa, miten ihmiset huomaa sen. Vaikka tietenkään omalla tavaralla ei paljoon ja hirveeseen upeuteen pystynyt, olen tyytyväinen niistä koska me ainakin tehtiin ne, ja olen ylpeä siitä miten tehtiin älyttömän hyvää yhteistyötä ja kuinka nopeasti tietyssä aikarajassa tehtiin ne, niillä tavaroilla mitä oli. Teimme Jutan kanssa näyteikkunat missä oli jouluinen teema, mikä oli esimerkiksi jonkun sisustuskaupan ikkuna tai ikkuna mistä tuli jouluinen tunnelma vain. Ja toinen ikkuna oli joulujuhlamekkoja, ja teimme vaatekaupan ikkunan. Ikkunat menivät mielestäni hyvin meidän tavaroiden suhteen. Tykkäsin tehtävästä, ja tehtiin ne päivällä, sinä päivänä meillä kummallakaan ei ollut töitä.

Muuten viikko on sujunut myös hyvin töissä, tein miesten trendipöydän mistä tuli duudson aiheinen, ja tein myös päätyjä ja järjestin, purkasin kuormaa, siivosin, ja autoin muiden töissä. Lisäksi laitoin uusia tavaroita esille. Tämä viikko meini todella hyvin. Tykkäsin taas kerran.

TO5VKO

Viiminen viikko alkoi siitä että olin kaksi päivää korkeassa kuumeessa, aivan hirveä olo. Olisin mieli hyvin voinut jättää nämä päivät pois kokonaan. Keskiviikkona kun tulin töihin purkasin tavaroita kokopäivän sekä autoin lopussa naisten puolella laittamaan jatkuvaa tavaraa paikoilleen, sekä siistin myymälää. Kahdelta meillä oli näytön arviointi, minä, opettajani ja työpaikka ohjaajani istuttiin alas juttelemaan ja arvioimaan minut. Ja kolmosen sain, sekä näytöstä että koko työssäoppimisesta. Tosiaan en olisi uskonut, en ole ikinä pitänyt itseäni kolmosen oppilaana missään, ja se tuli yllätyksenä että näinkin isosta asiasta voisin sen saada, en olisi arvannut oikeasti, odotin ehkä juuri ja juuri sitä kakkoista kuten aina. Olen yläasteelllakin ollut aina se keskiverto oppilas, osasin ja en osannut. En ollut missään todella hyvä. Ja tyysyin siihen koska se olin minä. Se oli minua. Mutta tänään tajusin että ehkä se ei ole niin että olen se että se on mua, vaan olen aiana pyrkinyt siihen että en ole ainakaan huonoin. Mitä jos pystyn olla parempi.

Torstaina ja perjantaina työpäivät kuluivat siinnä miten ennenkin, purkasin kuormaa ja autoin asiakkaita. Meni todella nopeasti kaksi päivää, varsinkin kun joululahja ostoksia ja joulu juhlia varten osteltiin paljon, eli autettavia asiakkaita oli paljon. Lauantaina, eli viimisenä työpäivänäni tein trendipöydän, mihin laitoin jouluisia viivi&wagner-yöpukuja sekä sukkia laitoin esille kyseiseen pöytään. Se oli kiva loppu huipennus minun työharjoitteluun. Valitettavasti minulla ei ole siitä kuvia, koska ei ollut käytössä mitään puhelinta eikä työpaikka ohjaajani ollut töissä.
Loppu päivä lauantaista autoin asiakkaita ja laitoin pari perjantaista jääneitä vaatteita esille. Asiakkaita oli niin paljon, etten edes tajunnut ajan kulua töissä, kun ylensä arkipäivisin aika menee niin hitaasti kun asiakkaitakaan ei ole paljoon. Mutta tämä lauantai oli paras asiakkaiden kanssa, en millään enää halunnut lähteä sieltä pois kun pidin niin paljon auttaa asiakkaita ja jutella niiden kanssa, monet asiakkaat tulivat kyselemään oikein mitä voisivat ostaa tietylle henkilölle ja mitä minä ehdottaisin ostettavaksi. Se oli todella hauskaa, kun vein avaimet ja muut työpaikan tavarat päivän päätyttyä pois, tuli oikeen surullinen fiilis että ei kai se jo nyt loppunut. En olisi millään halunnut edes lähteä pois työpaikaltani koska se päivä oli paraspäivä siellä, ja se tunne kun asiakkaita oli paljon ja oikeen nauttisin ja tuli niin hyvä olo kun sain auttaa niitä ja etsiä esimerkiksi oikeita lapasia mitkä oli menossa vaihtoon. Ja eka päivä kun joutusin puhumaan englantia asiakkaan kanssa, se oli jännää, koska tosiaan kuulun siihen joukkoon ketkä eivät tosiaan osaa puhua eglantia. Sovittiin tämän asiakkaan kanssa että hän selittää, minä vastailen kyllä ja autan häntä. Ainoa lause minkä osaan hyvin eglanniksi ja tosiaan olen harjoitellut tätä jo vuosia `I dont speak good english, but I understand it very well, you speak, I help`. Ja se meni hyvin ! :) Loppu huipennus tälle työssäoppimisjaksolle, ja nyt loman viettoon viikko aikasemmin kun muut, lauantai työt, kannatan (ellei ole muuta elämää)

Prisma on S-ryhmän hypermarket, joissa on pysyvästi edullinen hintataso ja monipuolinen tuotevalikoima. Prismassa on elintarvikkeide- ja päivittäisvalikoiman lisäksi kodin, vapaa-ajan ja pukeutumisen tuotteita.

Prisman toiminta on suunniteltu asiakkaita varten, myymälään tuleminen ja liikkuminen on tehty helpoksi ja toimintapisteetsijaitsevat keskeisillä paikoilla,hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pysäköintitilaa on runsaasti, isot ja selkeät myymälät, laaja valikoima, opasteet ja esillepanot tekevät ostomatkasta helpon. Myymälöiden yhteydessä on usein myös erikoisliikkeitä ja muita oheispalveluja kuten ravintola, kahvila, polttoainepalvelu tai puutarhamyymälä. Jokaisessa myymälässä on myös oma asiakaspalvelupiste, jossa voi hoitaa asiakasomistajuuteen ja S-pankin asiakkuuteen liittyviä asioita.

Prismalla on myös oma verkkopalvelu, siellä voi tutustua osaan Prisman tuotteista. Verkkopalvelussa on pääasiassa kodin, kodintekniikan, urheilun sekä remontin tuotteita.

Prisma kuuluu S-ryhmään, eli osuuskaupparyhmään.

Osuuskaupparyhmä perustettiin vuonna 1904. Ryhmä käsittää 20 itsenäällistä osuuskauppaa ja näiden omistaman Suomen osuuskauppojen Keskuskunnan, SOK tytäryhtiöineen. Osuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat omistavat osuuskaupat. S-ryhmän toiminta-ajatuksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen.