Renesanssi on tyylikausi, joka vallitsi 1400-luvulta asti. Renesanssi tarkoittaa uudelleen syntymistä. Renesanssi voidaan jakaa kolmeen osaan; Varhaisrenessanssi vallitsi 1400-luvun alkupuolelta, 1500-luvulle asti. Varhaisrenessanssissa oli tärkeää perspektiivinen hallinta. Tänä aikana järjestettiin myös ilmeisesti ensimmäinen taidekilpailu. Varhaisrenessanssiin kuuluivat olennaisesti loggiat, joka ovat kadun varteen sijoitettuja pylväshalleja.
Myös tänä aikana toimi monia merkittäviä maalareita, kuten Masaccio, Fra Angelico ja Piero della Francesca. Varhaisrenessanssin aikana pyrittiin palaamaan antiikin ajan ihnateisiin; selkeyteen, symmetrisyyteen ja harmonisuuteen. Tavoitteiden täyttämiseen käytettiin jopa matemaattisia teorioita ja perspektiivilakeja. Tyypillistä olikin geometristen muotojen käyttö ja tiukka kerrosjako. Esimerkiksi kuutiomaiset kupolit, pyörökaaret, roomalaiset pylväät ja päätykolmiot olivat tämän tyylikauden keskeisiä tyylejä.
Täysrenesanssi valitsi taan 1500 -1530-luvulla. Täysrenessanssin paino piste oli Roomassa. Täysrenessanssissa pyrittiin geometriseen täydellisyyteen, harmoniaan ja tasapainoon. Arkkitehtuurin aiheet otettiin edelleen antiikista, mutta klassisesta ohjeistuksesta oli myös lipsumista.
Täysrenesanssissa rakennukset olivat usein varusteltuja ristin-, ympyrän- tai tähdenmuotoisella keskeisrakennuksella, jota peitti kupoli.
Täysrenesanssin mestareihin lukeutui Donato Bramante, jonka töihin lukeutui Pietarinkirkon uudistaminen.
Myöhäisrenesanssi tai täyrenessanssi oli 1530-1570-luvulla. Myöhäisrenessanssin ajan rakennuksia on mm. Michelogeon suunnitelma Pietarinkirkko. Manierismissa pyrittiin siirtymään täysrenessanssin plastisuudesta kaksiulottiseksi ja koristeelliseksi. Palatsien ulkoseinämien koristemaalaukset lisääntyivät tämän tyylikauden aikana.
Renessanssi vaikutteinen rakennus Suomessa on Turunlinna. Ulkomaiset käsityöläiset olivat suomalaisten oppimestareita, herrasrakennuksissa oli erilliset miespiha ja karjapiha sekä linnantuvat ja ruovasväentuvat tulivat. Lisäksi 1600-luvulla avoimet kulmatakat muuttuivat kaakeliuuneiksi ja lisäksi myös sisustus muuttui, alettiin käyttämään paneloimista, peiliovia, teräskuvastimia sekä runsaasti tekstiilejä. Renessanssin tuntomerkkejä ovat mm. kaappien voimakkaat otsalistat, huonekalujen ornamentiikassa oli kasviaiheisia moreskeja ja tolppajalat tuoleissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Renessanssin_arkkitehtuuri
http://www.xip.fi/taidehistoria/?page_id=36
Barokki on tyylisuunta, jota säväytti suurellisuus. Barokki käytti äärimmilleen venytettyja muotoja sekä selkeitä yksityiskohtia luomaan draamaa ja jänitettä kuvanveistossa, maalaustaiteessa, arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa, musiikissa ja teatterissa.
Barokin aikakausi alkoi 1600-luvulla Italiassa ja levisi sieltä lähes koko Eurooppaan ja Amerikan mantereelle.
Barokki oli tyylinä kokonaisvaltainen, vaikutti sekä arkkitehtuurissa että sisustuksessa. Barokissa kaikki oli hyvin muokattua esim. pensaiden leikkaus. Barokin tyyli oli mahtipontista ja loistavaa.
Suomessa vallitsi enimmäkseen Hollantilais-Englantilainen Barokki. Barokin ajan rakennuksia on mm. Louhisaari. Suomessa barokin aikana olivatesimerkiksi rintapaneeleita , seinämaalauksia jotka ovat maisema- ja raamatullisia aiheisia, sekä barokissa oli suuret ikkunat ja kaakeliuunit yleistyivät tänä aikana, ryijyt tulivat seinille ja kattoverhot jäivät kokonaan pois.
Barokissa oli tuntomerkeissä mm. kierteis- ja pallosorvaus, kasviaiheet, pylväät, pilarit, konsolit, köynnökset, sepelit sekä maalaukset ja veistokset.
http://www.rv-design.fi/55293877
http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokki
Suomen antiikin esineet - Renessanssista Rokokoohon.
Rokokoo on tyylisuunta, joka on syntynyt 1700-luvun alkupuolella Ranskassa. Ennen Rokokoota, tyylisuunta Barokki koettiin liian raskaaksi ja seremonialliseksi.Rokokoo sai nimensä simpukkamaisesta rocaille-kuviosta.Tyypillisiä kalusteita Suomessa olivat kaksiosainen kaartuvapäätyinen kaappi, Queen Anne-tyylin tuoli, lipastot, tuoli, kirjoituspöydät sekä mukavat vuoteet. Tapetteja käytettiin, ja niissä oli muummuassa leveää raitakuvioita. Posliiniastiat ja muotokuvat tulivat Tukholmasta.
Rokokoo tuli Suomeen Englannista. Rokokoo Suomessa perustui enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen. Barokin tummat väritvallitsivat vielä, lisäksi koristeellisuus oli niukempaa kuin muualla ulkomailla.
Rokokoo on hyvin kuviollinen, ruudullinen, helpeä, taipuisa ja koristeellinen tyyli.
http://www.rv-design.fi/55293877
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rokokoo
Suomen antiikin esineet - Renessanssista Rokokoohon.
Kustavilaisuus ulottuin 1775-luvulta, 1810-luvulle saakka. Tällä tyylisuunnalla tarkoitetaan ruotsalaista uusklassismia. Kustavilainen tyyli, joka on nimetty kuningas Kustaa III:n mukaan.
Tämä tyyli voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen; varhaiskustavilaiseen, kustavilaiseen ja myöhäiskustavilaiseen
tyyliin. Tällä tyylillä tarkotetaan erityisesti arkkitehtuurityyliä, mutta myös sisustus tyyliä.
Kustavilaisuus (1785-1795) alkoin kuningas Kustaa III:n tekemän Italian matkan jälkeen. Tätä tyyliä kuvaa ankaran yksinkertainen klassinen arkkitehtuurityyli. Tämän tyylin tärkein vaikuttaja on Louis Jean Deaprez. Hän suunnitteli Hämeenlinnan kirkon. Hämeenlinnan kirkko on kustavilaisuuden tyylipuhtaimpia edustajia Suomessa.
Myöhäiskustavilaisuus (1795-1816) alkoi kuningas Kustaa III:n kuoleman jälkeen. Tyyli muuttui vieläkin pelkistetymmäksi, ja sitä kuvaa varsinkin julkisivujen selkeys ja koruttomuus.
Suunnittelussa otettiin huomioon käytännöllisyys, taloudellinen järkevyys ja hyödyllisyys. Turun Akatemiatalo, joka on Carl Christoffer Gjörwellin suunnittelema, on huomattavia esimerkkejä myöhäiskustavilaisuusta Suomessa.
Kustavilaisuuden pääväri oli helmenharmaa, tällöin käytettiin myös pastellisävyjä.
Kalusteet olivat vaaleita, lipastot tummempaa jalopuuta. Kalusteista yleisin oli hoikkalinjainen kirjoituslipasto, jonka kirjoitustaso käännettiin ylös.
Yleisesti päälliset olivat raidallisia. Sekä sisustusta koristivat kullatut, suorakaiteen muotoiset peilie, soikeat peililampetit sekä kristallikruunut, muotokuvat ja ryijyt.
Kustavilaisuuden tuntomerkkejä ovat mm. erilaiset rosetit, nauha- ja sauvokoristeet sekä lipastojen ja muiden esineiden suoramuotoisuus.
http://www.rv-design.fi/55293877
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustavilaisuus
Suomen Antiikki esineet - Kustavilaisuudesta Empireen.
Empire oli 1804-1815-luvulla. Tämä tyylikausi sai nimensä Napoleonin mukaan. Empire oli jäykkä ja mahtaileva tyyli, johon kuului Roomalaisen antiikin ja Eguptin muinaisuuden ihannointi. Ruotsissa ja Suomessa oli hillitympi empiretyyli. Empiren aikana Suomi joutui Venäjän alaisuuteen ja siten Helsinki muutettiin pääkaupungiksi. Carl Ludvig Engel suunnitteli sinä aikana monia rakennuksia Helsinkiin.
Empiressä suomalaiset ryijyt menettivat taiteellisuutensa. Suomalainen porvarikoti sisälsi tänä aikana taitavat verhosommitelmat. Verhot olivat kahdesta väristä sekä kullatuilla koristeilla laskostettuna. Lisäksi matot olivat pitkiä ja kapeita.
Yleisin materiaali oli tällöin mahonki ja muut puulajit, jotka käsiteltynä muistuttavan mahonkia. Muotiin tulivat yksiväriset pinnat, ornamentit, raitakuosit sekä valkeasta marmorista tehtiin pöytäpinnat.
Empiren aikana syntyi myös yhteinäinen kalusto. Sisustukseen kuuluivayt myös kattoon ulottuvat peilit, psykhe eli kääntyvä peili, kaksivanteinen ja umpinainen kristallikuunu sekä koriste-esineet.
http://www.rv-design.fi/55293877
http://fi.wikipedia.org/wiki/Empiretyyli
Suomen Antiikki esineet - Kustavilaisuudesta Empireen.
Biedermeier tyylisuunta oli luvuilla 1830-1850. Tyylisuunta syntyi Saksassa uusklassismin jatkoksi. Tyyliä kutsutaan myös myöhäisempireksi, koska tyyli on kevyempi ja kodikkaampi tulkinta empirestä. Biedermeier muutti empiren jäykät linjat pyöreiksi ja poisti metallikoristeet. Biedermeierin pyöreät, loivan s-kirjaimen malliset linjat esiintyivät kalusteiden jaloissa ja selustoissa. Tänä aikana tekstiilien käyttö lisääntyi ja koteihin tuli lukuisia pieniä koriste-esineitä esimerkiksi veistoksia ja maljoja.
M;ateriaalina käytettiin eniten mahonkia, Suomessa käytettiin paljon visakoivua, mahongin tai vaalean väriseksi petsattua koivua. Myös tyypillistä olivat hillityt puu-upotukset; mustat tai tummat raidat, kulmaruudut tai pallot.
Tänä aikana myös biedermeier muutti väriasteikon tummaksi. Sabloneilla maalattiin tapetteihin kukkaornamentteja, taikka laitettiin kaksi- tai kolmeväriset paperitapetit.
Kalusteet ylestyivät, tulivat sohvat, nojatuolit, pikkutuolit ja pöydät. Pehmysteena olivat nahka, jouhikangas, yksivärinentai raidallinen villa tai silkki.
Suomessa kansanmielisyys vallitsi biedemeierin aikaan. Silloin vaikuttivat mm. Runeberg ja Lönnrott. Lisäksi tällöin Suomeen perustettiin taideyhdistys vuonna 1846. Muotokuvamaalauksen rinnalle syntyi laatukuvamaalaus. Tässä kuuluisia mm. Vilhelm Von Wrightin Taistelevat metsot.
Biedermeierissa on vaikutteita sekä romantiikasta että uusklassismista. Biedermeier-huonekaluissa korostuvat mukavuus, viihtyvyys ja käytännöllisyys. Kuvataiteelle oli puolestaan ominaista pikkutarkka ja viimeistelty jälki.
http://www.rv-design.fi/55293877
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biedermeier
Kertaustyylit 1830-1900
Uusrenessanssi oli 1860-1890 etenkin Saksassa. Tyylikausi suosi suurta, komeaa, näyttävää ja raskasta. Suosituin materiaali oli tammi. Uusrenessanssille tyypillisiä olivat ruokasalit, joissa oli tumma hyllyyn päätyvä rintapaneeli ja kasettikatto.
Tummat tapetit jäljittelevät kultanahkaa ja verhokoristeet olivat runsaat ja raskaan. Kalusteiden uurretut pylväät, istuin oli rottinkia tai rei'itettyä vaneria tai pehmustettu. Tyypillistä oli myös iso korkeaselustainen sohva, paneelisohva.
Suomessa suosittua vuosisadan lopulla. Rakennuksia ovat mm. Porin Teatteri.
http://www.rv-design.fi/55293877
Uusbarokki oli 1880-1890-luvulla oleva sisustustyyli. Ranskassa tyylistä käytetään nimitystä Beaux-Arts. Ranskalainen määritelmä sijoittaa Beaux-Arts -tyylin myöhäseksi uusklassismin ilmentymäksi.
Uusbarokin ja Beaux-Arts -tyylin ominaispiirteitä ovat symmetria, tilojen hierarkia, joitain tiloja pidettiin jaloimpina kuin toisia, enemmän tai vähemmän täydellinen aiempien tyylin hyväksikäyttö ja näiden sekoittaminen, arkkitehtonisten yksityiskohtien tarkkuus, joka ilmeni pieninä yksityiskohtina, värityksen monimaisuus ja rakenteisen monumenteelisuus ja suurisuuntaisuus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusbarokki
http://www.rv-design.fi/55293877
Uusrokokoo kehittyi 1830-luvulla Ranskassa. Se oli sirona, pienenä ja mukavana käytännöllisin kertaustyyleistä.
Suomessa uusrokokoo esiintyi hillittynä, mutta Keski-Euroopassa se sai räikeitäkin muotoja, jotka olivat usein turhan vaikeita toteuttaa ja ornamentteja oli liikaa. Uusrokokoo oli vain sisustustyylinä.
Materiaalina tällöin käytettiin tummaa puuta, pähkinää ja mahonkia. Kalusteiden etujalat olivat sorvatut tai s-kirjaimen malliset. Kalusteiden puuosissa oli veistskoristelua ja etujalkojen alla olivat pyörät helpottamassa siirtämistä.
Tekstiilit olivat isokuvioisia esimerkiksi kukkia. Päällisistä suosituin oli punainen plyysi.
Väreinä oli myös voimakas lila ja vihreä, jota käytettiin paljon. Verhoilussa myös käytettiin nyöripunoksia, hapsuja ja tupsuja.
Uusrokokoon aikana tulivat myös ns. Emma-kalusteet.
Suomen uusrokokoo tuli 1840-luvulla Pietarista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti